Kansalaistottelemattomuus on myös identiteettiasia, kolme tapausta Elokapina, Altajoki ja karvalakkilähetystö 1979

Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen. 1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan. Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuuden ihmiskunnan ja elonkirjon puolesta, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut yhteiskunnallisia valtakamppailuja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.